sunnuntai 7. kesäkuuta 2015
Toope muuttaa jälleen!
Oleellinen käykin otsikosta ilmi. Eli rakensin Toopelle häkin takaisin olohuoneeseen. Poika vaikutti omassa huoneessaan niin yksinäiseltä aina silloin kun oli Kertun vuoro jalotella. Olohuoneessa hän saa olla koko ajan tapahtumien ja ihmisten ympäröimänä vaikka häkkiin joutuisikin. :) Tällä kertaa häkki on vaan huomattavasti isompi kuin aikaisempi enkä laittanut sinne juuri virikkeitä. Olen huomannut että virikkeistä tämä ei niin välitä vaan pääasia on että on mahdollisimman paljon juoksutilaa! Loppuun vielä kuvaa uudesta asumuksesta.
perjantai 22. toukokuuta 2015
Toope muuttaa
Heips!
Eli kuten otsikosta ilmi käy, Toope on tänään muuttanut. Tosin ei sen pidemmälle kun olohuoneesta omaan huoneeseensa. Tarkoituksena oli siis pitää Toope totutuksen ajan pikkuhäkissä olohuoneessa. Mutta koska totutuksessa nyt nähtävästi kestää näin paremmaksi antaa Toopelle reilummin tilaa.
Toope on nyt viikon asunut tällaisessa pikkuhäkissä:
Kerttukin sai vielä ulkoa tuliaisia.
Eli kuten otsikosta ilmi käy, Toope on tänään muuttanut. Tosin ei sen pidemmälle kun olohuoneesta omaan huoneeseensa. Tarkoituksena oli siis pitää Toope totutuksen ajan pikkuhäkissä olohuoneessa. Mutta koska totutuksessa nyt nähtävästi kestää näin paremmaksi antaa Toopelle reilummin tilaa.
Toope on nyt viikon asunut tällaisessa pikkuhäkissä:
Nyt Toopella on tilaa ottaa riemuloikkia myös omassa "häkissään" kun hänen asumuksensa näyttää tältä:
Nyt kelpaa pojan lepäillä ja touhuta. Jotain kanimaista sisustusta tuo vielä kaipaa kuten Kertun parvekekin mutta se tulee sitten ajan myötä. :)
Lisäksi kävimme tänään Toopen kanssa toista kertaa ulkoilemassa. Viime kerralla taapero vain maiskutti ruohoa mutta nyt otettiin jo vähä loikkia suuntaannja toiseen. Hirveän kauas ei kantokopan luota kuitenkaan uskallettu vielä lähteä.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
torstai 21. toukokuuta 2015
Tässä esittäytyy Ahti Aarninvalkea a.k.a "Toope"!
Noniiin, lisäillääs teille muutama kuva tästä meidän uudesta asukista. Toope sille sitten loppujen lopuksi tuli nimeksi. Kovasti harkittiin Ahtia, Taavia, Tahvoa mutta hetken sen touhuja seurattua totesin että onhan se ihan Toope! :D
Siinäpä muutama kuva. Poika kasvaa hurjaa vauhtia, kohta se on jo iso mies.
Tutustuttaminen Kerttuun ei lähtenyt ihan yhtä mallikkaasti. Kerttu oli menossa päälle kuin yleinen syyttäjä ja viskeli kantokoppaa jossa poikanen oli. Eivät voineet siis olla edes häkin välityksellä joten siirsimme poikasen häkin olohuoneeseen ja Kerttu saa majailla parvekkeella. Näin Kertulla on näkö ja haju yhteys poikaan muttei se kuitenkaan pääse ihan lähelle. Nyt tilanne on jo rauhallisempi ja Kerttu pystyy välillä jopa nuuskimaan poikaa nätisti. Kaltereiden kolistelua esiintyy vielä muttei yhtään niin rajua kuin alkuun. Eli kyllä tässä viikon totuttelun jälkeen vielä toivoa on! :)
Muutama vinkki kanin hankintaan
Edellisestä postauksesta innostuneenä päätin nyt jakaa muutaman vinkin kanin hankintaa harkitseville!
Ensimmäisenä kannattaa miettiä millainen kani olisi juuri itselle sopiva ja ottaa selvää eri rotujen välisistä eroista. Rotua miettiessä kannattaa miettiä mm. millaiset puitteet sinulla on mahdollisuus tarjota kanille?
Ranskanlupan omistajana painotan aina ehkä vähän liiankin hanakkaan kaikille että KANI TARVITSEE TILAA. Sille ei riitä pelkkä tehdashäkki makuuhuoneen nurkassa vaan se vaatii tilavan ja viihtyisän häkin (eli lepo/ruokailu/vessa/piilopaikan) mutta myös huonetilaa jonne se pääsee vapaasti liikkumaan ja touhuamaan. Mikäli tilaa on vähän ja rajallisesti, on tällöin järkevämpää hankkia jokin pienempi rotu joka ei vaadi ihan niin paljon tilaa. Toki myös pienetkin kanit tarvitsevat liikkumatilaa samalla tavalla kuin jätitkin! Jätille ihanteellisin vaihtoehto on kuitenkin häkin sijaan oma huone tai ulkoilutila/karsina tms suurempi tila. Tehdashäkit ovat lähen poikkeuksetta niille aivan liian pieniä. Toki kompostikehikoista tai muusta aitamateriaalista saa rakennettua näille näppärän aitauksen.
Kania hankkiessa rodun lisäksi kannattaa miettiä elämää vuosia eteenpäin. Kani on moni vuotinen perheenjäsen josta ei saa luopua heppoisin perustein. Jos tiedät että ehket muutaman vuoden päästä pystykään enää huolehtimaan lemmikistä, tyydy pehmoleluun. :) Kani (tai ylipäätänsä mikään lemmikki) ei ole kiertopalkinto jonka voi lykätä pois kun ei enää kiinnostakaan. Toki tulee tilanteita joissa kanista on pakko luopua. Tällöin voi kääntyä kasvattajan puoleen. Yleensä kasvattajat ottavat kasvattinsa mielellään takaisin ja etsii näille itse uuden kodin. Tämä on myös yksi syy miksi kani kannattaa hankkia kunnon kasvattajalta.
Siitäpä päästäänkin sopivasti kasvattajan valintaan. Eli millainen on hyvä kasvattaja? Kasvattajasta kannattaa ottaa etukäteen vähän selvää (kotisivut/fb sivut, kaniharrastajat etc.) Kun otat kasvattajaan yhteyttä kannattaa kiinnittää huomio siihen haluaako kasvattaja sinusta lisätietoa tai kiinnostaako häntä millaiseen kotiin kani on tulossa. Hyvää kasvattajaa nämä asiat kiinnostavat. Hyvä kasvattaja myös rekisteröi ja tatuoi kaninsa.
Kun kasvattaja on valittu kannattaa hänen kanssaan vielä neuvotella käytännön asioissa. (haluaako kasvattaja ehkä että kani leikkautetaan, millaiset ovat palautusehdot, mitä ruokaa poikanen syö etc...)Hyvä kasvattaja myös vastaa mielellään kysymyksiisi.
Tässä muutama vinkki kanin hankintaa harkitsevalle! Kerrothan mielipiteesi kirjoituksestani! :)
Ensimmäisenä kannattaa miettiä millainen kani olisi juuri itselle sopiva ja ottaa selvää eri rotujen välisistä eroista. Rotua miettiessä kannattaa miettiä mm. millaiset puitteet sinulla on mahdollisuus tarjota kanille?
Ranskanlupan omistajana painotan aina ehkä vähän liiankin hanakkaan kaikille että KANI TARVITSEE TILAA. Sille ei riitä pelkkä tehdashäkki makuuhuoneen nurkassa vaan se vaatii tilavan ja viihtyisän häkin (eli lepo/ruokailu/vessa/piilopaikan) mutta myös huonetilaa jonne se pääsee vapaasti liikkumaan ja touhuamaan. Mikäli tilaa on vähän ja rajallisesti, on tällöin järkevämpää hankkia jokin pienempi rotu joka ei vaadi ihan niin paljon tilaa. Toki myös pienetkin kanit tarvitsevat liikkumatilaa samalla tavalla kuin jätitkin! Jätille ihanteellisin vaihtoehto on kuitenkin häkin sijaan oma huone tai ulkoilutila/karsina tms suurempi tila. Tehdashäkit ovat lähen poikkeuksetta niille aivan liian pieniä. Toki kompostikehikoista tai muusta aitamateriaalista saa rakennettua näille näppärän aitauksen.
Kania hankkiessa rodun lisäksi kannattaa miettiä elämää vuosia eteenpäin. Kani on moni vuotinen perheenjäsen josta ei saa luopua heppoisin perustein. Jos tiedät että ehket muutaman vuoden päästä pystykään enää huolehtimaan lemmikistä, tyydy pehmoleluun. :) Kani (tai ylipäätänsä mikään lemmikki) ei ole kiertopalkinto jonka voi lykätä pois kun ei enää kiinnostakaan. Toki tulee tilanteita joissa kanista on pakko luopua. Tällöin voi kääntyä kasvattajan puoleen. Yleensä kasvattajat ottavat kasvattinsa mielellään takaisin ja etsii näille itse uuden kodin. Tämä on myös yksi syy miksi kani kannattaa hankkia kunnon kasvattajalta.
Siitäpä päästäänkin sopivasti kasvattajan valintaan. Eli millainen on hyvä kasvattaja? Kasvattajasta kannattaa ottaa etukäteen vähän selvää (kotisivut/fb sivut, kaniharrastajat etc.) Kun otat kasvattajaan yhteyttä kannattaa kiinnittää huomio siihen haluaako kasvattaja sinusta lisätietoa tai kiinnostaako häntä millaiseen kotiin kani on tulossa. Hyvää kasvattajaa nämä asiat kiinnostavat. Hyvä kasvattaja myös rekisteröi ja tatuoi kaninsa.
Kun kasvattaja on valittu kannattaa hänen kanssaan vielä neuvotella käytännön asioissa. (haluaako kasvattaja ehkä että kani leikkautetaan, millaiset ovat palautusehdot, mitä ruokaa poikanen syö etc...)Hyvä kasvattaja myös vastaa mielellään kysymyksiisi.
Tässä muutama vinkki kanin hankintaa harkitsevalle! Kerrothan mielipiteesi kirjoituksestani! :)
Lemmikkikanin arvo?
Moikka!
Ajattelin tänään ottaa aiheeksi lemmikkikanin "moraalisen arvon". Olen huomannut, että ilmoitukset kotia vaihtavista kaneista (kuten muistakin lemmikeistä) herää usein kiivas keskustelu. Internet on pullollaan ilmoituksia annettavista ja myytävistä kaneista joista luovutaan milloin mistäkin syystä. Itsestäni tuntuu että kanista luovutaan herkemmin kuin esimerkiksi koirasta. Harvoin näkee ilmoitusta jossa koirasta luovutaan esimerkiksi vain opiskelujen vuoksi, kun taas kaneista näihin ilmoituksiin törmää jatkuvaan.
Tämä onkin saanut minut miettimään että otetaanko kani heppoisimmin perustein kuin esimerkiksi koira. Ja koska asia tuntuu näin olevan, niin miksi?
Yksi vaikuttava tekijä siihen on varmasti kanien mielestäni alhainen hinta. Rotukanin hinta pyörii nykypäivänä siinä 60 euron paikkeilla ja sekoituksia saa vielä halvemmalla. Mielestäni 60 euroa on rotukanille liian alhainen hinta, eikä hyvä kasvattaja saa siitä ansaitsemaansa palkkiota. Toki hyvällä kasvattajalla kasvatuksen tarkoituksena ei olekaan ansaita rahaa vaan edistää rotua, mutta ehkä korkeammalla hinnalla saataisiin "turhat ostelijat" vähenemään? Ehkäpä. Olisitko itse valmis maksamaan rotukanista esimerkiksi 200 euroa?
Toinen vaikuttava tekijä saattaa olla kanin helppous lemmikkinä. Kania ei ole pakko viihdyttää ja se pärjää vaikka jatkuvasti häkissä kunhan saa heinää ja vettä. Niin... Onko tällainen kani sitten onnellinen? Kani mielletään aivan liian usein häkkieläimeksi, jota se ei todellakaan ole. Kani tarvitsee päivittäistä liikuntaa ja aktivointia. Parhaan seuran se saa lajitoveristaan, mutta mikäli sitä mielii seuralliseksi lemmikiksi, on sen kanssa vietettävä päivittäin aikaa. En tiedä miksi minä ja monet muut vertaavat kania koiraan, mutta itse olen tullut siihen tulokseen että ainakin ranskanluppa on kani joka ei eroa koirasta juuri muutoin kun ettei sitä ole säännöllisesti ulkoilutettava. Seuraa (varsinkin yksin elävä) tällainen vaatii todella paljon ollakseen onnellinen.
Kolmas ja mielestäni huolestuttavin tekijä on kanien söpöys ja niiden lisäännyttäminen. Kuinka useasti kuuleekaan jonkun ottavan kanin eläinkaupasta koska se on niiiiiin söpö lainkaan tutustumatta lajiin, sen tarpeisiin ja hoitoon. Mukaan saa eläinkaupasta epäluotettavat hoito-ohjeet ja todennäköisesti jonkin siemensekoituspussin joka on täysin epäkelpoa ruokaa kanille. Sitten kotona todetaan että tälle halutaan kaveri, hankitaan joku söpö vastakkaisen sukupuolen edustaja ja miksei nyt sitten samantien teetettäisi pupuvauvoja koska nehän ne vasta söpöjä ovatkin! Näin saatetaan yhteen kaksi eläintä todennäköisesti taustoja sen tarkemmin tutkimatta. Niin... Ja sitten meillä on taas hyvällä tuurilla yksi poikueellinen sekarotuisia, sairaita, mahdollisesti sukusiittoisia eläimiä, mutta hei, onhan ne sentään söpöjä! Sitten poikaset myydään muutamalla kympillä (koska eihän kukaan maksa sekarotuisista sen enempää) eteenpäin koteihin jotka taas mahdollisesti ottavat poikasen sen tarkemmin tietämättä mitään(mutta koska se on söpö eikä maksa paljon, eikä siitä ole paljon vaivaa) ja uusi kierre voi alkaa. En tietenkään sano että aina kävisi näin, mutta tämä on yksi vaihtoehto ja harmittavan usein näin kuitenkin käy.
Näistä syistä haluan omalta osaltani jakaa kanitietoutta tämän blogin merkeissä ja toivoisin että yhä useampi uusi kaniharrastaja kääntyisi kania hankkiessaan virallisten kasvattajien puoleen!
Minullakin on vielä paljon opittavaa ja mielelläni opinkin lisää näistä mielenkiintoisista otuksista!
Tässä mietteitäni tältä päivältä. Kuulen mielelläni mielipiteesi asiaan joko sähköpostitse tai viestillä. :)
Ajattelin tänään ottaa aiheeksi lemmikkikanin "moraalisen arvon". Olen huomannut, että ilmoitukset kotia vaihtavista kaneista (kuten muistakin lemmikeistä) herää usein kiivas keskustelu. Internet on pullollaan ilmoituksia annettavista ja myytävistä kaneista joista luovutaan milloin mistäkin syystä. Itsestäni tuntuu että kanista luovutaan herkemmin kuin esimerkiksi koirasta. Harvoin näkee ilmoitusta jossa koirasta luovutaan esimerkiksi vain opiskelujen vuoksi, kun taas kaneista näihin ilmoituksiin törmää jatkuvaan.
Tämä onkin saanut minut miettimään että otetaanko kani heppoisimmin perustein kuin esimerkiksi koira. Ja koska asia tuntuu näin olevan, niin miksi?
Yksi vaikuttava tekijä siihen on varmasti kanien mielestäni alhainen hinta. Rotukanin hinta pyörii nykypäivänä siinä 60 euron paikkeilla ja sekoituksia saa vielä halvemmalla. Mielestäni 60 euroa on rotukanille liian alhainen hinta, eikä hyvä kasvattaja saa siitä ansaitsemaansa palkkiota. Toki hyvällä kasvattajalla kasvatuksen tarkoituksena ei olekaan ansaita rahaa vaan edistää rotua, mutta ehkä korkeammalla hinnalla saataisiin "turhat ostelijat" vähenemään? Ehkäpä. Olisitko itse valmis maksamaan rotukanista esimerkiksi 200 euroa?
Toinen vaikuttava tekijä saattaa olla kanin helppous lemmikkinä. Kania ei ole pakko viihdyttää ja se pärjää vaikka jatkuvasti häkissä kunhan saa heinää ja vettä. Niin... Onko tällainen kani sitten onnellinen? Kani mielletään aivan liian usein häkkieläimeksi, jota se ei todellakaan ole. Kani tarvitsee päivittäistä liikuntaa ja aktivointia. Parhaan seuran se saa lajitoveristaan, mutta mikäli sitä mielii seuralliseksi lemmikiksi, on sen kanssa vietettävä päivittäin aikaa. En tiedä miksi minä ja monet muut vertaavat kania koiraan, mutta itse olen tullut siihen tulokseen että ainakin ranskanluppa on kani joka ei eroa koirasta juuri muutoin kun ettei sitä ole säännöllisesti ulkoilutettava. Seuraa (varsinkin yksin elävä) tällainen vaatii todella paljon ollakseen onnellinen.
Kolmas ja mielestäni huolestuttavin tekijä on kanien söpöys ja niiden lisäännyttäminen. Kuinka useasti kuuleekaan jonkun ottavan kanin eläinkaupasta koska se on niiiiiin söpö lainkaan tutustumatta lajiin, sen tarpeisiin ja hoitoon. Mukaan saa eläinkaupasta epäluotettavat hoito-ohjeet ja todennäköisesti jonkin siemensekoituspussin joka on täysin epäkelpoa ruokaa kanille. Sitten kotona todetaan että tälle halutaan kaveri, hankitaan joku söpö vastakkaisen sukupuolen edustaja ja miksei nyt sitten samantien teetettäisi pupuvauvoja koska nehän ne vasta söpöjä ovatkin! Näin saatetaan yhteen kaksi eläintä todennäköisesti taustoja sen tarkemmin tutkimatta. Niin... Ja sitten meillä on taas hyvällä tuurilla yksi poikueellinen sekarotuisia, sairaita, mahdollisesti sukusiittoisia eläimiä, mutta hei, onhan ne sentään söpöjä! Sitten poikaset myydään muutamalla kympillä (koska eihän kukaan maksa sekarotuisista sen enempää) eteenpäin koteihin jotka taas mahdollisesti ottavat poikasen sen tarkemmin tietämättä mitään(mutta koska se on söpö eikä maksa paljon, eikä siitä ole paljon vaivaa) ja uusi kierre voi alkaa. En tietenkään sano että aina kävisi näin, mutta tämä on yksi vaihtoehto ja harmittavan usein näin kuitenkin käy.
Näistä syistä haluan omalta osaltani jakaa kanitietoutta tämän blogin merkeissä ja toivoisin että yhä useampi uusi kaniharrastaja kääntyisi kania hankkiessaan virallisten kasvattajien puoleen!
Minullakin on vielä paljon opittavaa ja mielelläni opinkin lisää näistä mielenkiintoisista otuksista!
Tässä mietteitäni tältä päivältä. Kuulen mielelläni mielipiteesi asiaan joko sähköpostitse tai viestillä. :)
Uutta verta tiimiin!
Heips!
Ja pahoittelut että viime postauksesta on niin paljon aikaa. Meillä on tapahtunut paljon, Kertusta on tullut oiva lemmikkikani ja ollaan voitettu hänen luottamuksensa täysin. Luonnetta tältä ranskalta löytyy vaikka muille jakaa ja kaikki kyllä huomaa jos jokin ei rouvaa miellytä, mutta kokonaisuudessaan kaikinpuolin ihana kani, vaikkakin käytöksestä huomaa aikaisemman kaltoinkohtelun.
No sitten. Meillä on mennyt Kertun kanssa niin hybin että kaivattiin vähän uutta haastetta. Oltiin mietitty jo pitkään että kuinkakohan yksinäinen Kertusta tulee kun minäkin aloitan työt. Siitäpä lähti idea että entäpä jos meille muuttaisi toinen ranskalainen. Aikani kasvattajia tutkittuani löysin meille aivan ihanan luonnonharmaan poikasen täydelliseltä kasvattajalta. Samassa poilueessa oli myös valkoisia ss kaneja jotka olivat kaikki varattuina. Hakua edeltävänä iltana kasvattaja ilmoitti että yhdestä valkoisesta on tullut peruutus ja tarjosi meille vaihtoehdoksi sitä. Ajattelin että päätän hakuhetkellä ja valkoinen ss Ahti Aarninvalkeahan sieltä mukaan lähti.
Totuttaminen on lähtenyt käyntiin hiukan nihkeästi, mutta kirjoitan sekä siitä että uuden poikasen kotiutumisesta myöhemmin. Mukavaa perjantaita kaikille!
maanantai 23. helmikuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)